en-Maailmalle valoon

06/10/2022

Olen aina tuntenut vetoa ulkomaille, valoon. Jo pienenä sain matkustaa vanhempieni kanssa pitkin Eurooppaa kesäisin usean viikon ajan automme perässämme asuntovaunu. Kun en enää matkustanut vanhempieni mukana lähdin kesäisin ulkomaille opiskelemaan kieliä. Ensimmäisen oman ulkomaanmatkani tein 13-vuotiaana Englantiin kielikurssille. Sen jälkeen olenkin sitten matkustanut enemmän ja vähemmän. Kesä Salzburgissa 16-vuotiaana opetti todella paljon muutakin hyvän saksan kielen taidon. Elämä ja elämän ilot tulivat tämän kesän aikana tutuiksi. Opinpa silloin myös pitämään oluesta, erityisesti vehnäoluesta.

Minulle vaikeaa aikaa on marraskuu. Pimeys valtaa tilan valolta ja niin myös mielestäni. Menneet vuodet, jolloin ei pandemian takia voinut matkustaa pimeänä aikana olivat minulle vaikeita. Oikeasti noloakin kertoa (ilmastoahdistus, taloudellinen tilanne, eettisyys), mutta kirjoitan. Pitäisi varmaan olla asiasta vain hiljaa. Tarvitsen aurinkoa ja valoa.

Tykkään Suomesta, itse asiassa rakastan Suomea, mutta... Minun on välillä päästävä pois. Jos en pääse valtaa mieleni alakuloisuus ja levottumuus. Kesäisin viihdyn Suomessa erinomaisesti, onhan sää useimmiten hyvä tai ainakin menettelevä.

Nykyisin pystyn suunnittelemaan työtehtäviäni sen mukaan, että voin tehdä niitä myös etänä ulkomailta. Tätä kirjoittelen juuri Lufthansan business loungessa Frankfurtissa matkalla Luxemburgiin. Yrittäjyyden parhautta on juurikin itsenäisyys, minä itse olen vastuussa aikatauluistani.

Tuleva viikko Luxemburgissa on minulle merkityksellinen, suorastaan iso juttu. Olen yli puoli vuotta valmistellut, sparrannut, kasannut, suunnitellut, muokannut ja muovannut, käynyt neuvotteluita, kehittänyt reseptejä, kouluttanut suomalaista ruokaa ja viime vaiheessa kouluttanut luxemburgilaiset valmistamaan suomalaista ruokaa käyttäen suomalaisia ja luxemburgilaisia raaka-aineita. https://www.katipohjanmaa.fi/food-week-in-lux/

Tulevan viikon aikana suomalainen ruoka on Luxemburgissa vahvasti esillä. Juuri nyt minulla on perhosia vatsassa, minkähänlainen vastaanotto tulee olemaan. Olen luottavainen, sillä jo heinäkuussa kouluttaessani paikallisia kokkeja suomalaisen ruoan saloihin pitivät he raaka-aineista, makumaailmasta, tuotteista ja aterioista. Yksinkertaisuus ja puhtaus viehätti heitä.

Luxemburgissa on nyt myös syksy. Päivisin on edelleen hieman lämpimämpää kuin Suomessa ja valoa on enemmän. Tästä voimaa niinä hetkinä kun tulevan viikon aikana ehdin ulos. Ainakin joka aamu lenkille ennen työpäivää.