en-Naisten kesken Ahvenanmaalla - mikä nautinto

11/09/2021

Oli tarve päästä vain ja ihan naisten kesken nauttimaan patikoinnista ja luonnosta, taiteesta, hyvästä ruoasta ja ystävyydestä. Kohteeksemme valikoitui Ahvenanmaa - ihan kuin matkustaisi ulkomaille kohde.

Laivamatkustamisen jälkeen tunsimme illan suussa tarpeen lähteä liikkeelle ja raittiiseen ilmaan, joten sateesta huolimatta kävelimme Kvarnbyn kylään Galleria Skarpansiin. Mikä paikka ja mikä näyttely. Olimme vaikuttuneita. Tiina Tahvanaisen näyttely Women Trees oli niin mielenkiintoinen ja vaikuttava. Näyttely loikin meille aihion mielenkiintoiseen keskustelun naiseudesta ja kehopositiivisuudesta.

Galleria Skarpansia vastapäätä on aivan hurmaava miljö - Vinsmedjan. Paikka ei ollut tällä viikolla auki, mutta pääsimme tutustumaan tiloihin ja kuulemaan paikan tarinaa. Tämä on paikka, jossa on pakko päästä joskus nauttimaan ateriasta ja viininmaistelusta. Jo paikassa ollessaan pystyi tuntemaan, että on pakko olla erinomaista ruokaa. Näin olemme myös kuulleet. Paluukävelyllä löysimme syyskesän ensimmäiset kanttarellit. Ne päätyivät perillä lautasillemme paistettuna savustetun lohen, kesäkurpitsaspagetin ja salaatin kavereina.

Uuden aamun aloitin uimalla meressä - mikä nautinto! Vesi oli vielä lämmintä ja niin virkistävää. Tänään olisi patikointipäivä. Tavoitteemme oli Orrdalsklint, Ahvenanmaan korkein kohta. Ennen Orrdalsklintille pääsyä kiersimme Långbergenin lenkin. Meillä oli luulo, että tätä reittiä pääsisimme kohteeseemme. Emme päässeet, mutta saimme hyvän käsityksen Ahvenanmaan saariston maantieteellisestä historiasta. Maannousu ja vedenpinnan tasot oli kyltitetty reitille, på svenska.

Parkkipaikalla tapasimme kaksi miestä, jotka olivat juuri tulleet Orrdalsklintiltä. Kertoivat meille reitin. Meillä kävi tuuri. Kylttejä tuolla ei kohteeseen ollut. Reitti kulki puomitettua yksityistietä pitkin. Hyvä nousu, hyvä sykkeen kohotus ja perillä aivan huikeat maisemat. Kannatti. Kyltti paikan päällä olisi oikein hyvä, jotta muutkin löytävät perille.

Patikointia meillä kertyi noin yhdeksän kilometriä. Ihanaa. Sää vaihteli auringonpaisteesta sateeseen. Kaikki sopi oikein hyvin, kun seura oli ihan parasta juttuseuraa ja maisemat ylhäällä huikeat. Takaisin päästyämme maistui salaattilounas ja päiväunet.

Illalla ajoimme syömään Grannasin omenatilan Bistroon Getan kupeeseen. Oih, miten hyvää ruokaa. Ahvenfileitä ja perunamuusia eikä voissa ollut säästelty. Ruokajuomana Grannasin omenamehua. Kiva uusi paikka, kannatti ajaa illalliselle.

Uusi päivä valkeni tuulisena ja sateisena. Vuorossa meillä oli Maarianhamina, paluumatka takaisin Espooseen oli alkamassa. Tarkoituksemme oli käydä Ahvenanmaan museossa, jossa kumpikaan emme olleet käyneet. Wow, mikä kokonaisuus juuri nyt. Vaikutuin erityisesti Ahvenanmaan kulttuurihistoriallisesta näyttelykokonaisuudesta. Niin kattavasti oli saatu esille juuri sopiva tietopaketti historiasta. Näyttelyyn jaksoi perehtyä väsymättä. Yksityiskohtiakaan ei ollut liikaa. Iso suositus. Kävimme myös katsomassa viereisessä salissa olevan Ahvenanmaan luonto ja Ahvenanmaan taidemuseon näyttelyn.

Museokäyntien jälkeen oli jo aika siirtyä lounaalle, jonka nautimme kävelykadulla Victor´sissa ja kahvilla kävimme vielä Bagarstuganissa. Bagarstuganin vitriinissä oli tällä kertaa myös raakaleivonnaisia, oli pakko kokeilla. Ja maistui.

Tämä matka oli niin täydellinen "naisten kesken" -matka. Liikuntaa, kulttuuria, kiireettömyyttä, keskusteluja, höpötystä ja hyvää ruokaa sekä hyviä yöunia ja päiväunet joka päivä. Suurimpana kaikesta ihanaa ystävyyttä Ahvenanmaalla. Kotimaamme on hieno ja Ahvenanmaa juuri täydellinen kohde naisten kesken -matkalle.