Rauha alkaa arjesta — kotimaisista raaka-aineista ja kiireettömästä ruuasta

Kun puhun rauhasta arjessa, tarkoitan usein hyvin konkreettisia asioita: sitä, millaisista raaka-aineista ruoka syntyy ja millaisessa rytmissä se valmistetaan. Kotimainen peruna ja poro ovat tästä hyviä esimerkkejä. Ne ovat osa suomalaista ruokaketjua, jossa tuotanto, alkuperä ja maku kietoutuvat yhteen.

Peruna on kotimainen, ravitsemuksellisesti monipuolinen, kohtuuhintainen ja arjessa hyvin käytännöllinen raaka-aine. Kun peruna käytetään kuorineen, hyödynnetään myös sen kaikki ravintoaineet emmekä aiheuta kotikeittiöissäkään poisheitettäviä sivuvirtoja.

Poro tuo ruokaan pohjoisen tuotannon näkökulman. Se on kestävään laidunnukseen perustuva raaka-aine, jonka maku on luontaisesti selkeä ja puhdas. Kun peruna ja poro yhdistetään, ne muodostavat ruoan, joka on samaan aikaan arkinen, perinteinen ja vahvasti kotimaiseen alkutuotantoon nojaava.

Lyttyperunaa ja poroa – esimerkki arjen rauhallisesta ruuasta

Julkaisin Instagramissa eilen reseptin lyttyperunasta ja porosta. Resepti pohjautuu kotimaisiin raaka-aineisiin, perunaan kuorineen ja poroon kahdessa muodossa. Sen valmistus on rauhallinen: ensin perunat uunissa, sitten täyte, lopuksi yhteinen ruokailu.

Tämäntyyppinen ruoka on minulle enemmän kuin pelkkä annos. Se tekee näkyväksi:

• kotimaisen alkutuotannon

• raaka-aineiden laadun ja alkuperän

• kiireettömän valmistuksen ja ruokailun

Peruna ja poro kertovat ruokaketjusta käytännön tasolla — siitä, mistä ruoka tulee, kuka sitä tuottaa ja miten se lopulta päätyy lautaselle.

Raaka-aineen alkuperä näkyy työssä, taloudessa ja huoltovarmuudessa

Kotimaisten raaka-aineiden käyttö ei ole vain maku- tai arvovalinta, vaan sillä on myös laajempi merkitys yhteiskunnalle. Kun ruoka hankitaan kotimaisesta tuotantoketjusta, se tukee huoltovarmuutta, paikallista työllisyyttä ja osaamista sekä pitää arvonlisän alueella.

Jokainen kotikeittiön ostopäätös on samalla pieni investointi suomalaiseen alkutuotantoon, jalostukseen, logistiikkaan ja ruokapalveluihin. Se vahvistaa elinkeinotoiminnan jatkuvuutta, kannattelee ostovoimaa ja luo edellytyksiä tulevaisuuden ruokaketjulle – maataloudesta opetukseen, matkailuun ja ruokakulttuuriin.