Tattaria suomalaiseen peltoon?

30.03.2022

Menneet vuodet ovat haastaneet kaikessa yllättävyydessään myös maanviljelijämme sekä elintarviketeollisuutta. Viimeisimpänä Ukrainaan kohdistunut hyökkäys ja sen tuomat haasteet tulevan vuoden ja tulevien vuosien vehnäsadolle maailman laajuisesti.

Mitenkäs tattari, olisiko siitä apua tässä tilanteessa? Tattari on gluteeniton vilja, jonka käytön sekä viljelyn soisi lisääntyvän. Ravitsemuksellisesti tattari on erinomainen tuote ja luontaisesti gluteeniton. Tattari on runsasproteiininen tuote, josta saa mm B-ryhmän vitamiineja sekä kalsiumia ja magnesiumia.

Monelle tattari on tuntematon tuote. Blinitaikinaan kuuluu tattari ja moni sitä laittaakin, mutta muuten tattari on jäänyt vieraaksi. Tattarin maku on voimakas. Minulla on vahva makumuisto tattarista äitini äidin luota. Hän haudutti uunissa tattaripuuroa yön yli. Aamulla söimme sitä sokerin ja voisilmän kanssa. Upea makumuisto. Tuo puuro ja ne hetket olivat herkkua.Täytyykin itse laittaa tulemaan tattaripuuroa. Viikonloppuna on suunnitelmissa valmistaa tattaririsottoa.

Suomessa tattaria on perinteisesti viljelty ja käytetty erityisesti Itä-Suomessa. Kasvia viljeltiin pehmeillä kaskimailla, jossa siemenet itivät vaikka muokkausvälineet olivat perin alkeellisia. Tattari on vanha viljelykasvi, joka viihtyy vähäravinteisilla mailla. Tattarin viljelyyn liittyvät vain vähäisesti tuholaiset, ajoittain luteet saattavat vaurioittaa yksittäistä kasvia. Torjunta-aineita tarvitaan myös varsin vähän näin ollen.

Olisiko tattarista auttamaan maaseutuamme ja elintarviketeollisuuttamme? Olisiko suomalaisesta tattarista vientituotteeksi? Tätä on hyvä pohtia. Se, että tattaria on helppo viljellä Suomessa olisi vahva teko myös huoltovarmuutemme edistämiseksi. Lannoitteiden ja torjunta-aineiden vähäinen tarve voi olla juuri se hyvä asia tulevaisuudessa kun taas emme tulevasta tiedä.